One of us

Moi taas!
Osa saattaa ihmetellä tätä mun blogin nimeä. Osa taas on saattanu tajuta sen...
"Just a stranger on a bus" on Joan Osbornen biisin One of Us kertosäkeestä.

If God had a Name,

what would it be and

would You call it to His face

if You were faced

with Him in all His Glory,

what would you ask

if You had just One Question...

and Yeah, yeah

God it is Great

Yeah, yeah

God it is Good

Yeah, yeah

yeah yeah yeah

What if God was one of Us?

Just a slob like one of Us?

Just a Stranger on a bus,

trying to make His way Home...

If God had a Face,

what would it look like and

would You want to See

if seeing meant that

You would have to Believe

in things like

Heaven and in Jesus and the Saints

and all the Prophets and...

and Yeah, yeah

God it is Great

Yeah, yeah

God it is Good

Yeah, yeah

yeah yeah yeah

What if God was one of Us?

Just a slob like one of Us?

Just a Stranger on a bus,

trying to make His way Home...

Tryin' to make his way Home

Back up to Heaven all alone...

Nobody callin' on the phone

'Cept for the Pope maybe in Rome...

and Yeah, yeah

God it is Great

Yeah, yeah

God it is Good

Yeah, yeah

yeah yeah yeah

What if God was one of Us?

Just a slob like one of Us?

Just a Stranger on a bus...

trying to make His way Home...

Just tryin to make his way home...

Like a holy rolling stone...

Back up to Heaven all alone...

Just trying to make his way home...

Nobody calling on the phone...

'Cept for the pope maybe in Rome

Toi biisi on mun mielestä ihan superloistava! Varsinki just se kysymys, mitä jos Jumala olis yks meistä? 

Pitää kyl todeta, et niinhän Jumala kerran oliki yks meistä :) Jeesus tuli tänne, meidän keskelle. Jeesus ei välttämättä kulkenu ihmisten keskellä bussissa, mut se on vaan koska sillon ei ainakaan mun tietojen mukaan ollu busseja :D 

Mä istuin kerran bussissa, menossa koulusta kotiin, iPodin kuulokkeet korvissa... Mä en yleensä kauheen tarkasti kuuntele, mitä sieltä kuulokkeista soi, mut jonkun takia sillon kuuntelin. Ja sillon tää biisi soi. Mua meinas alkaa ensin naurattaa, mut sit mun ilme vakavoitu. (Ei ehkä ihan kirjaimellisesti, koska bussissa ne muut saattaa kattoa vähän oudosti jos ilmeilen yksinäni... :D) 

Mitä jos Jumala olis ollu siellä bussissa? Olisinko mä uskaltanu mennä juttelemaan? Onhan se helppoa rukouksen kautta kohdata Jumalaa, mut entä face-to-face? 

Sekin kuulostaa jo jotenki epätodelliselta, et oikeesti joskus me saadaan kohdata Jumala taivaassa, me saadaan elää siellä Jeesuksen kanssa. Hui :D Ehkä jotenki jopa pelottavan kuulosta... Mä ainaki oon tehny niin paljon pahaa ja väärin välittämättä siitä, mitä mun Taivaallinen Isäni siitä ajattelee, et en kyllä ainakaa heti uskaltais silmiin kattoa.

Mutta onneks mä saan turvautua siihen, et Jumala kyllä antaa anteeks! :) 

Hyvää ja aurinkoista keskiviikkoa kaikki, mä jatkan ylppäreihin opiskelua! :) 

-Luuris