Ylppärit ylppärit ylppärit...

Moikka taas kaikki!

Aattelin kirjotella vähän mun ylppärijuhlasuunnitelmista... :D 

Niitä ei ihan hirveesti vielä oo, mutta tässä samalla ehkä inspiroidun itekki.

Tänään mä menin käymään Halosella kattelemassa mekkoja, ja kokeilin kuutta eri mallia. :D Kaks oli sellasia mitä jäin vielä harkitsemaan. Äiti sit tuli vähän ajan päästä sinne myös, nii sain kokeiltua niitä ihan kunnolla (sain mm. vetskarit kiinni...) :D 

Päädyin sit sellaseen aika mun näköseen (yllättäen) valkopohjaseen mekkoon, missä on mustia ja turkooseja kukkia. Olin aatellu jotain erilaista, mut toi oli kyllä todellaki mun mekko! Myöhemmin äiti kerto, et oli mun pikkusiskon kanssa paria viikkoa aikasemmin Halosella käydessään sanonu, että se on mun ylppärimekko. :D Kyllä äiti tietää!

No, nyt pitäis sit ettiä lakki ja kengät ja laukku ja ehkä korut. Ei tuu olemaa yhtä helppoa ku toi mekon hommaaminen... :D Mikä ei kyllä sinänsä myöskään ollu helppoa, koska mun koko oli ainoo siellä liikkeessä, ja siinä oli tahroja. Joten jouduttiin tilaamaan se jostain muualta. Toivottavasti ne saa sen revittyä jostain!

Siellä liikkeessä myyjä sitte kysy, et onks turkoosi mun juhlien teemaväri. En ollu sinänsä ajatellu asiaa, mutta mut tuntien KYLLÄ se on. :D Oon jo suunnitellu että haluun kaks eri kakkua: sellanen tosi läski-super-iso-amerikkalainen suklaakakku ja vähän kevyempi Brita-kakku. Toi suklaakakku on mun bravuuri, kukaa muu ei ikinä meijän perheestä leivo sitä, vaan se on aina mun homma! Ja oon leiponu sen jo omille, iskän ja pikkusiskon synttäreille. Nam.

Kävin tässä myös jo miettimään kakun koristeita, koska mä en oo kauheen taitava sellasissa pursotinpussiaskarteluissa (eikä kyllä äitikään)... Kerran yritin, ja itseasiassa voisin laittaa kuvan siitä tosi sotkusesta lopputuloksesta.

Tää on siis se pikkusiskon kakku. Ja syy miksi en tee näin nyt.

Ja voisin laittaa myös sen Brita-kakun kuvan, vaikka jokainen kyllä varmaan osaa itekkin googlata sen. :D

Tällänen, mutta luultavasti vadelmilla, koska tykkään niistä enemmän. :)

Kutsujakaan mä en oo alkanu vielä askartelemaan. Ekaksin mä en tiedä yhtään ketä kutsuisin, koska mulla ei oo kauheen iso lähisuku. Ja en halua kuitenkaa mitään pikkujuhlia. Kavereita vaan miljoona, nii kyllä se siitä, right? :D

Olis superkiva kutsua iskän tätejä Ruotsista, koska ne on niin ihania ihmisiä, mutta äiti ei oikeen innostunu asiasta... :( Varmaan osittain koska ne alkaa olla jo 80-vuotiaita, ei ehkä toi risteily oo enää niille parasta ajanviettoa...

Mun suunnilleen kaikki sukulaiset asuu Tampereella, joten jotain kunnon ruokaakin olis varmaan hyvä keksiä. Sitä en kyllä oo vielä jaksanu miettiä, ja musta tuntuu että taas täytyy tästäkin neuvotella äitin kanssa. :D Sehän ne loppujen lopuks kokkaa, koska mä en osaa. Seriously, mä oon polttanu makaroonit pohjaan. :D
Ja joo, tosiaan, multa puuttuu kaikki asusteet, jotka kruunais mun ihanan mekon, mutta en kyllä uskalla alkaa hankkimaan niitä ennen ku se mekon saatavuus varmistuu! Mä oon aatellu että korot olis kivat, ku en kuitenkaa oo mitenkää liian pitkä (n. 170cm). Mut toisaalta mua pelottaa koululla se, kun täytyy kiivetä sellaset huterat portaat sinne lavalle hakemaan todistus ja lakki kaikkien juhlavieraitten eessä, kaatuun kuitenki! Mietin et ottaisinko vaan kengät pois siinä portaitten juurella ja kävelisin varpasillani ne portaat? Ainaki olis kaikilla hauskaa :D
Heti kirjotusten jälkeen olisin halunnu alkaa miettiä näitä, mutta psykan tulokset oli aika vaakalaudalla... En uskaltanu alkaa unelmoimaa liikoja, jos en vaikka oliskaan valmistunu nyt tänä keväänä. Mutta tällä hetkellä on aika lailla 99% varmaa, että musta tulee ylioppilas! :) Joten toivottavasti myös se inspiraatio alkaa iskee!

Niinku kaikki mut tuntevat tietää, tää on just se mun väri! :D Ja suunnilleen tätä myös mun tulevassa  mekossa.

Hyvää yötä kaikille, alkaa jo väsyttää muakin!
Toivottavasti jaksan taas kirjotella pian!
-Luuris