"If you work for a living, why do you kill yourself working?"

Moikka taas, näin pienen ylppäritauon jälkee!

Tänään tosiaan oli vikat kirjotukset (toivottavasti ikinä), saksalla lopettelin. :D Nää kirjotukset on nyt menny aika vaihtelevasti, mut ei nyt puhuta siitä... 

Toi otsikko on aika mielenkiintonen... Se on siis klassikkoleffasta "Hyvät, pahat ja rumat". :D Olin tänää koneella (kuten edelleen) ja iskä katto sitä samassa huoneessa. En paljoo muuta siit kuunnellu, mut toi lausahdus jotenki tällee viimesenä kirjotuspäivänä iski! (Plus et siinä samassa kohtauksessa joku mies heilutteli kuollutta kanaa nurkan takaa...)

Siis ekakski ollaa tosi paljon kavereitten kaa puhuttu, et kirjotukset (ja välillä ihan lukio muutenki) yrittää varastaa mun elämän itellee. Lukulomalla kyl tein kaikkee muuta ku mitä olis pitäny, mut sit ku kirjotukset alko maanantaina äikän esseellä, se pomppas vähän naamalle: tää on oikeesti nyt tässä. Joten viimeset vajaa kolme viikkoo en oo paljoo muuta tehnykkää ku lukenu. :D Nyt sit suunnitellaa kaikkien kavereitten kaa et mitä kaikkee voikaan tehdä ku nyt on koittanu vapaus! Mullahan alko nyt kesäloma. :) Aion ainaki rentoutuu niin paljon ku mahollista, mut samalla pitäis ettii töitä... Mut se nyt on pientä koulujuttuihin verrattuna. :) Ja heti ku saan psykan alustavat tulokset, päätän, et alanko tekee itelleni ylppärimekkoa vai en, se olis aika kiva haaste tälle keväälle vielä! :)

Ja sit toinen pointti tosta otsikosta (takasin asiaan) on se lukiohommien raskaus. Välillä oikeesti tuntuu et hommia on niin paljon, et vaan sortuu niitten alle, eikä pääse sielt alta pois. Tuntuu ku ne oikeesti tappais! Mut kyl mä oon silti selvinny. :)

Mut lukio on kuitenki tulevaisuutta, ja näin myös elämää varten, koska (ja nyt amikset kaikki hurraa) siitä ei saa mitään ammattiakaan. :D Mut toisaalta jos en olis menny lukioo, en kyllä tiedä mitä olisin tehny... :o Kaikki jotka mut tuntee, kuvitelkaa: mä korjaamassa autoja? Mä rakentamassa taloa? Tekemässä jotain sähköjuttuja? Joo ei. :D En oo niin käytännöllinen ihminen. Vaatteita tykkään aina välillä ommella/neuloa/virkata, mut niihin yleensä lopahtaa kiinnostus ja kärsivällisyys  hieman liian aikasin. :'D Mä oon suunnillee ala-asteen vikoilta luokilta saakka halunnu opettajaks, ja se tässä on edellee haaveena, joten ehkä näillä mennään. :) 

Äh, jotenki olis nyt kauhee into kirjotella enemmänki, mut en vaan enää keksi sanomista. Näin mulle kävi aina äikässäki. :D Hups. Mut silti jotenki osaan jaaritella kaikkee turhaa. (Toinen virhe äikän aineissa...) 

Joo, ehkä mä nyt lopetan. Kommentoikaa mun blogia, olis kiva saada palautetta et mihin suuntaa jatkan, vai jatkanko ollenkaa! :D 

Olisko kiinnostusta mun yhteen intohimoon, kynsitaiteilu-postaukseen? En mä tätä blogia ihan turhaa halua pitää, koska päiväkirjat ON keksitty jo kauan sitte. :D 

Hyvää päivänjatkoa, ja toivottavasti mä nyt saisin vähän inspistä näihin kirjotuksiin jostain!

-Luuris